Ostin helvetin hyvän tietokoneen sunnuntaina. Maksoin siitä rapiat 60% kuukausipalkastani. Palautin toimimattoman koneen takuuhuoltoon perjantaina. Kertoivat, että koneen rungolla on 14 päivän vaihto- tai palautusoikeus. Sain koneeni takaisin heti lauantaina. Konetta oli huollossa päivitelty. Vaimoni ei saanut konetta auki enää huollon jälkeen. Sitäkin päiviteltiin. Palautin koneen takaisin huoltoon sunnuntaina. Pyhäpäivän kunniaksi jäin toiveikkaana odottelemaan myymälän puolella, josko saisin vaihtokoneen mukaan samantien.
Myymälän käytävällä käsiojossa vastaan käveli nainen. Ikäiseni nainen oli naturellina ja menneisyydestä tuttu. Hän tuli innostuneena tunnistamaan etunimeäni ja oli tyytyväinen vastaukseen. Kysymykseen mitä minulle kuuluu vastaisin ammatin, perheen koon, työpaikan, asuinpaikkani ja tietokoneostoksen aiheuttaman nykyhetken fiiliksen veellä. Omaan kohteliaaseen vastakysymykseen samasta aiheesta sain lyhyemmän vastauksen. Naturellinainen kertoi heillä olevan yhdeksän lasta. Jäin haavi raollaan miettiään omaa siirtoani iloisessa jälleen näkemisessä. Kysyin mitä hänen kaksi vuotta vanhemmalle siskolleen kuuluu. Naturelli kertoi, että mainitulla siskolla on 13 lasta ja jatkoi kertomalla kaikkien yhdeksän sisaruksensa lasten lukumäärän. Sitten oli taas vaivaannuttava olla. Olipa sekuntien hiljaisuudella mittaa! Päästin kurkustani lopulta heipat ja lähdin takaisin kohti asiakaspalvelutiskiä.
Huollon Lars-Leevi oli löytänyt koneestani vian. Hän kertoi, että sarjatuotantona tehdyn käyttöjärjestelmän asennuksessa oli virheitä. Uskoin huoltomieheen enemmän kuin mihinkään muuhun pitkään aikaan. Liukuovesta poistui kahdet tandem-lastenrattaat ja naturellinainen.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti